En osaa oikein asettua. En tiedä johtuuko se siitä, että en ole löytänyt vielä sitä oikeaa omaa kotia, vai onko se jokin sisäänrakennettu ominaisuus; levottomuus, liiallinen idealismi, utopia kodista, joka saa etsimään koskaan löytämättä.
Haen taas, tai yhä, meille uutta kotia. Keikun eri vaihtoehtojen välillä. Viisikymmentäluvun kerrostaloasunto Helsingistä vai vanha hirsimökki maaseudulta? Villeimmissä kuvitelmissani vaihtoehdot liikkuvat akselilla kivitorppa Darthmooren nummilta - maatalo Etelä-Ranskasta. Harmitonta unelmointia ehkä, kunhan se ei aiheuttaisi tätä jatkuvaa tyytymättömyyttä olemassa olevaan. Tylsää kierrellä puutarhaliikkeitä ja tajuta vähän ennen kassalle menoa, ettei raaski sittenkään ostaa puistosyreeniä tai pensasmustikan taimea, koska "ei me täällä kuitenkaan enää kauan asuta, ihan hukkaanhan ne menisivät".
Istutin kuitenkin tänään vesisateessa valkoisia ruusupensaita ja kesäkukkia, sillä mitenkäs se menikään se yksi viisaus? Taisi olla Martti Luther joka sen sanoi:
Vaikka tietäisin maailmanlopun tulevan huomenna,
tänään istutan omenapuun.
6 kommenttia:
Lutherhan se. Paljon muuta en Lutherin puheista muista mutta tämän kyllä.
Päädyin tänne Mollyn blogista ja tunnistin tiettyä samansieluisuutta, myös tämänpäiväisen aiheesi kohdalla vaikka fyysisesti olenkin nyt ajatellut olla ja pysyä tässä kodissa. Henkinen kodinetsintä on sitten toinen juttu.
Tuosta edellisestä kirjoituksestasi minun täytyy lainata Energiansäästäjä-linkki omalle puolelleni. Mikään kun ei voisi osua paremmin päivän tunnelmiin.
Niin ja jään lukemaan. Kiitos.
Energiansäästäjä on kyllä aivan mainio. Piristää erityisesti sellaista vähän hitaampaa päivää... :)
Kiva kun löysit tänne teekutsuilleni. Lämpimästi tervetuloa lukijaksi.
Muuttakaa tänne maalle, maalla on mukavaa :)
No niin onkin. Mieli tekisi. :)
Onnea sen oikean kodin löytymiseen!
Minä etsin meille kotia koko viime vuoden, ei ollut mikään simppeli juttu. Aikaavievää puuhaa, jolla ei ole välttämättä mitään tekemistä järjesn kanssa, mutta sitten kun kolahtaa, sitä tietää tulleensa kotiin.
Kiitos Elisa. Toivon todella että se "kolahdus" vielä tulisi, ja mieluusti sellaisen talon kanssa, johon on oikeasti mahdollisuuksia (hinta). :)
Lähetä kommentti